Lempeämpi tapa tehdä työtä, näkyä ja elää.
Nuorempana oltiin aina jossain. Jos viikonloppuna ei ollut mitään suunnitelmia, piti keksiä jotain. Vähintään pyörimään kaupunkia ympäri autolla tai jollain. Mentiin kavereille. Lähdettiin kaupungille. Käytiin jossain. Ajettiin huvikseen jonnekin, koska kotona ei nyt ainakaan voinut koko päivää olla. Viikonloppu, jolloin ei tapahtunut mitään, tuntui vähän hukkaan heitetyltä. Nyt pelkkä ajatuskin siitä, että pitäisi lähteä jonnekin, …
Nykyään puhutaan valtavasti omasta ajasta. Kun katsoo somea, oma aika kuvataan usein tyttöjen iltoina, pitkinä joogaretriitteinä tai viikonloppureissuina ilman perhettä. Itselläni se oma aika on nykyään melkein tässä: 15 minuuttia yksin ruokakaupassa pohtimassa seuraavien päivien ruokalistoja. Jos aletaan oikein pilkkua viilaamaan, enpä tiedä onko minulla mitään muutakaan omaa aikaa – ellei työhön uppoamista tai viittä …
Meillä se on nykyään menot ja tulot perheen teinin kanssa. Ja sanon ”nykyään”, vaikka todellisuudessa sama ralli käytiin jo sen vanhemman kanssa, joka on teini-ikänsä jo ohittanut. Luulisi, että tässä olisi jo konkari, mutta ei. Montakohan kertaa olen jo tälläkin viikolla sanonut sen legendaarisen lauseen: ”Nyt pysyt kotona ainakin viikon etkä mene minnekään!” Tämä uhkaus …
Kesä. Ei herätyskelloa. Ei kiirettä. Jostain syystä olen rakentanut mielessäni ajatuksen, että juuri tältä palautumisen kuuluu näyttää. Lapsilla on kesäloma, joten minäkin annan itselleni luvan nukkua pitkään. Ajattelen joka kesä samalla tavalla: nyt ei tarvitse elää kello kaulassa. Nukun aamulla niin pitkään kuin väsyttää, jotta jaksaisin paremmin päivän. Silti huomaan vuodesta toiseen miettiväni samaa asiaa. …
Vietimme läheisimpien sukulaisten ja tuttavien kesken perheemme toisia rippijuhlia pari viikkoa sitten. Tällä kertaa rippijuhlat pidettiin vuokratiloissa, juhlatilana toimi paikallinen Keikyän Vanha Meijeri, joka tarjoaa aivan ihastuttavat puitteet kesäisillä pienille tilaisuuksille. Koko päivä meni todella hyvin – juhlatilat olivat todella kauniit ja sää antoi jotakuinkin parastaan – tai miten sitä nyt kuvailisi kun Suomen kesä …
Kahdeksan vuotta erityisen ihanaa, omanlaista elämää häämöttää pian maalissa, tai sanotaanko välietappina. Kun katson taaksepäin, tuntuu kuin siitä olisi vain pieni hetki, kun nuorin lapsemme syntyi. Nuo kaikkien mahdollisten tunteiden sekoittamat yhteisen matkan alkuhetket eivät enää nyt tunnu niin raskaalta kokemukselta kuin joskus aiemmin. Luulen, että mieleni on osannut laittaa asiat järjestykseen ajan kuluessa, ja …
Mitä tapahtuu, kun oma ruokavalio törmää perhearkeen, jossa kaikki muut menevät rennosti fiiliksen mukaan?
Ainoa paikka missä saa olla rauhassa: vessa (äitien epävirallinen pakopaikka)
Pääsiäinen on joka kevät enemmän kuin vain pitkä viikonloppu – se on hetki hengähtää, herätä kevääseen ja kääntää katse tulevaan. Aina yhtä odotettu ja tervetullut, pieni lomahetki keskellä kevätkiireitä. Mitä pääsiäinen merkitsee minulle? Minulle pääsiäinen on aina ollut kuin kevään ensimmäinen iso huokaus. Se hetki, kun kevätvalo hivelee sielua ja pitkän talven jälkeen toivo hiipii …
Kerron millaisia meidän yömme ovat nykyään, mistä yöheräily usein johtuu ja mitä olemme vuosien aikana oppineet.
Kun lapsella ei ole puhekykyä eikä itsenäistä kävelyä, koulun alku tuntuu vanhemmista valtavalta askeleelta. Silti ensimmäinen kouluvuosi on opettanut meille jotain tärkeää.
Jos maailma oikeasti sekoaisi kokonaan… minne me lähtisimme?