Lempeämpi tapa tehdä työtä, näkyä ja elää.
Tasan 18 vuotta sitten heräsin aamulla supistuksiin, joita koin ensimmäistä kertaa elämässäni. Muistan herättyäni pohtivani, että eikö ne tämän enempää tunnu miltään?! Joitakin pitkiä sekunteja kerrallaan supistuksia tuli melko tiheästi mutta ei tasaisesti. Vielä ei ollut kiire minnekään, mutta supistelut olivat tulleet ilmeisesti jäädäkseen. Asuimme mieheni kanssa tuolloin kerrostalokaksiossa, jossa kaikki oli pienokaista varten valmiina. …
Kun arkielämä on täynnä univajetta. Nukkuminen tuntuu nykyään olevan yhtä harvinainen taito ja lahja kuin yksisarvisten näkeminen. Pahinta on, etten tiedä helpottaako tämä joskus. Meillä se ei mene kuten yleensä pienten lasten vanhemmille kuulee sanottavan, ”Kyllä se vielä helpottaa ja sitten sinä kaipaat niitä pikkulapsivuosia.”. Ei, meillä kaikki menee ihan oman kaavan mukaan, joka aukeaa …
Edellisiä reilua 5 vuottamme voi kuvata hyvin pitkäksi vauva-arjeksi. Ikään kuin vauva-arkea elämme päivittäin edelleen, vaikka nuorin lapsista onkin jo 5,5-vuotias. Uusille tuttavuuksille kerrottakoon tässä että hänellä on harvinainen KAT6A-oireyhtymä. Miltä erityisarkemme näyttää tässä ja tänään? Jokapäiväinen arkemme on muotoutunut oman näköisekseen rutiiniksi, jossa päivät harvoin ovat kuitenkaan ihan toistensa kopioita. Pienimmän pojan kanssa ovat …
”Viesti Wilmasta” lukee taas puhelimen näytön yläreunassa. Juuri kun sain lähetettyä lapset kouluun ja istahdettua aamukahvin ja työkoneen ääreen. Tunnen kuinka verenpaine rinnassa läikähtää ja vedän syvään henkeä, mitähän nyt taas?! Unohtunut läksy, välineet, liikunta vaatteet vai mikä? Huonon äidin syndrooma nostaa päätään. Taas minä unohdin lukea Wilmaa. Ihan kuin arjessani ei olisi muuta muistettavaa! …
Näin eteni päiväni sappirakon poisto tähystysleikkauksessa. Kellon ajat ovat suuntaa antavia mutta kaiken kaikkiaan asiat etenivät nopeasti, paljon en ehtinyt odotella ja ihmetellä joka oli todella hyvä juttu tällaiselle etukäteen hirmu paljon pelkäävälle, piikki- ja verikammoiselle ihmiselle.😅 08:00 Saavuin ohjeiden mukaisesti päiväkirurgiselle leiko24-osastolle (Tays Hatanpää). Ovissa luki heräämö, joten päättelin että tämä on sama ovi …
Miten vaikealta tuntuukaan sisäistää, että lapseni on ihan kohta täysi-ikäinen. Olenko jo niin vanha?! Mihin kaikki aika hävisi? Juuri kun nippa nappa olen itse alkanut tuntea itseni ”aikuiseksi”. Vanhoja kuvia katsellessani esikoisen syntymän ajoilta tuntuu, kuin tapahtumista olisi vain hetki aikaa. Toisaalta tunnen selvästi, miten eri ihminen olin silloin itsekin, aikaa on todella kulunut välissä. …
Kun elämä yllättää ja vaihtoehdot ovat vähissä, on kontrollista luopuminen vaikeaa – varsinkin kun se koskee omaa kehoa, terveyttä ja hyvinvointia. Ja jos omassa päässä on kontrollifriikin pientäkin vikaa, jahkailu ja pelkojen yliajattelu ovat väistämätöntä😅. Kävin läpi ylisuurten pelkojen ja mielen kauhuskenaarioiden (johtuen osin aiemmista kokemuksista), ja selvisin sappirakon poistosta. Sappirakon poistoleikkaus on hyvin yleinen …
Yllättävä, tunteisiin menevä, herkistävä, oivalluttava, opettava, hassun hauska… näin voisi kuvata jokaista perheemme päivää nykyään, joista yksikään ei ole keskenään samanlainen, vaikka melko tavallista ruuhkavuosi-arkea elämmekin. Toki kuvaaviksi sanoiksi sopii useimmiten myös väsyttävä, jopa uupunut. Nuorin poikamme on nyt iältään noin 5,5-vuotias. Kaksi vuotta sitten saimme laajojen geenitutkimusten jälkeen tiedon diagnoosista, joka on KAT6A-oireyhtymä, tietyn …
Haaveiletko kotoa tehtävästä työstä? Tässä vinkkejä virtuaaliassari-yrittäjyyteen.
Lähde pieneen ajatusleikkiin ja pohdi vastausta kysymykseen, ”Mitä jos sinulla olisi enää puoli vuotta elinaikaa?” Ei mitään synkkää lääkärin tuomiota, vaan ihan vaan ajatusleikkiä siitä, mitä tekisit, jos elämäsi rajallisuus olisi tässä ja nyt varmaa ja selvää. Pysähdyin itse pohtimaan tätä taannoin Jutta Larmin jakaman somepäivityksen kautta, jossa hän rohkeasti johdatti tähän ajatusleikkiin. Jos ajatellaan, …
Olen tiennyt aina olevani vähän outo ja kenties erilainen kuin muut. Pääni sisällä on myllertänyt pienestä saakka tuhat ja yksi mysteeriä ratkottavana. Lapsena kaikki oudot ja pelottavat maailmankaikkeuden mysteerit pitivät hereillä joskus öisin, koska pelkäsin painajaisia. Muistan äitini neuvoneen, ettei liian isoja kysymyksiä kannata jäädä miettimään, koska siinä vaan sekoittuu mieli lisää. Mitä jos ei …
Voisiko minulla ”vihdoin” olla nelikymppisen kriisi päällä? Johan tätä odotettiinkin tai oikeastaan olen vain ihmetellyt että miltä sen kriisin tulisi tuntua. Kriisin nimi on jotakin sinne päin kuin ”en tiedä mitä haluan ja haluan jotain uutta elämältä”. Tarkemmin sanottuna työn kuvani ja ammattini ovat jälleen kerran pöydällä ja pohdintani alla. Olen haaveillut uuden opiskelusta, joko …