En osaa soittaa paljoakaan eri soittimia, pianoa toki jonkun verran. Nuottien kanssa olen alkeiden verran verran sinut, mutta kovinkaan monimutkaisia nuotteja en osaa soittaa vaikka ymmärränkin. Silti olen viime aikoina ja parin vuoden sisällä tehnyt musiikkia – ihan oikeita kappaleita, jos itseltäni kysytään.
Olen tehnyt sanoituksia, kokeillut melodioita, rakentanut kokonaisia kappaleita ja miettinyt jopa musiikkivideoita. Ja tässä kohtaa joku voisi kysyä, että miten ihmeessä? Vastaus on tietysti tekoäly.
Musiikin tekeminen tekoälyllä on nykyään mahdollista myös ihmiselle, joka ei osaa soittaa tai laulaa, ja tämä on ollut itselleni yksi hauskimmista tekoälyn käyttötavoista. Työkseni teen muutenkin sisältöjä, joten tämä on kulkenut mukana vaihtelua tuovana harrastuksena ja omien ajatusten purkutapana.
En todellakaan kuvittele olevani yhtäkkiä ammattimuusikko, mutta on aika kiehtovaa huomata, mitä tapahtuu, kun oman pään sisällä oleva idea voidaan muuttaa musiikiksi ilman vuosien opintoja.
Miten tehdä musiikkia tekoälyllä?
Tarvitaanko siihen musiikkiohjelma? Pitääkö osata säveltää? Entä soittaa jotain? Tarvitaanko kallis studio? Ei välttämättä mitään näistä. Tekoälymusiikin tekemiseen on nykyään palveluita, joissa voit kuvata tekstillä, millaisen kappaleen haluat luoda. Ammattitermien osaamisesta ja musiikin eri rakenteiden ymmärtämisestä on toki hyötyä, koska niitä tekoälykin ymmärtää hyvin.
Voit esimerkiksi kertoa, että haluat:
- elektronisen tanssikappaleen
- hieman mystisen tunnelman
- naislaulajan
- voimakkaan kertosäkeen
- paljon syntetisaattoreita
- nopean tempon tai hitaan balladin
- elokuvamaisen alun
Ja tekoäly yrittää tehdä siitä musiikkia.
Tässä kohtaa kannattaa kuitenkin muistaa yksi asia. Tekoäly ei lue ajatuksiasi. Mitä paremmin osaat kuvailla, mitä haluat, sitä enemmän pääset itse vaikuttamaan lopputulokseen.
1. Aloita ideasta, älä tekoälystä
Aloita oman musiikin luominen ideasta – mitä sinä haluaisit kuulla, sen sijaan että antaisit tekoälyn luoda kaiken. Millainen kappale päässäsi soi? Onko se iloinen, haikea, synkkä, romanttinen, energinen vai rauhallinen? Onko se poppia, rockia, EDM:ää, jazzia, metallia, ambientia vai jotain aivan muuta? Millaisia tunteita ja millaista tarinaa kappaleesi kertoisi?
Itse ajattelen musiikkia usein enemmän mielikuvina kuin musiikkitermeinä. Voin tietää, että haluan kappaleen kuulostavan siltä kuin ajaisi yöllä lumimyrskyssä. En välttämättä tiedä, mitä instrumentteja siihen tarvitaan, mutta tiedän tunnelman. Ja sen voi kertoa tekoälylle.
Musiikin tekemiseen tekoälyllä ei siis välttämättä tarvita musiikkiteoriaa. Tarvitaan idea.
2. Kirjoita sanoitus itse tai käytä tekoälyä apuna
Jos haluat tehdä laulullisen kappaleen, tarvitset tietysti sanat. Ne voit kirjoittaa kokonaan itse, tai voit käyttää esimerkiksi ChatGPT:tä apuna sanoituksen ideoinnissa, rakenteessa, riimeissä tai kokonaisen tekstin luonnostelussa.
Tässä kohtaa olen itse sitä mieltä, että oma ajatus kannattaa pitää mukana mahdollisimman paljon.
Jos pyydät tekoälyltä: Kirjoita minulle rakkauslaulu – lopputulos saattaa kuulostaa vähän siltä kuin tekoäly olisi kuunnellut kaikki maailman rakkauslaulut ja päättänyt yhdistää ne yhdeksi. Kun taas annat sille oikean tarinan, yksityiskohtia, omia sanoja ja jonkin näkökulman, lopputulos alkaa muuttua kiinnostavammaksi. Sama pätee musiikkiin.
Tekoäly voi tehdä paljon, mutta sinun ei tarvitse antaa sille koko ajattelua.
3. Tee musiikki tekoälyllä
Yksi tunnetuimmista musiikin generointiin tarkoitetuista palveluista on Suno. Sillä voi luoda musiikkia tekstin ja omien ohjeiden perusteella.
Jos haluat kokeilla Sunoa itse, luo tili tästä maksutta. Palvelussa voit päivittää tilauksen maksulliseen versioon tarvittaessa.
Sunolle voit käytännössä antaa minkälaisen kuvauksen tahansa musiikista, jonka haluat luoda – esimerkiksi:
Styles: Melodinen ja tunnelmallinen talvinen EDM-kappale, naislaulu, voimakas kertosäe, suuri elektroninen soundi ja elokuvamainen intro. Tunnelma on mystinen ja hieman dramaattinen, kuin ajaisi yöllä lumimyrskyssä.
Lyrics -kenttään voit liittää omat laulun sanat, mikäli kappaleeseen tulee sanoja.
Lisäksi voit nimetä kappaleen ja valita erilaisia säätöjä tai antaa mennä vaan. Ja sitten katsotaan mitä syntyy.
Joskus syntyy jotain aivan kamalaa, välillä jotain ihan hyvää josta voisi tehdä jatkoversioita ja ehkä lopulta se täydellinen versio.
Sunossa on myös studio-toimintoja jolla voi muokata syntynyttä kappaletta ja vaihtaa sen osioita.
4. Älä ihastu ensimmäiseen versioon
Tämä on asia, jonka opin nopeasti. Jos ensimmäinen versio on hyvä, tee silti toinen. Ja kolmas. Tekoälymusiikissa yksi kiinnostavimmista asioista on juuri kokeileminen. Saatat lähteä tekemään yhtä kappaletta ja päätyä aivan toiseen, joka onkin lopulta parempi.
5. Musiikkia voi tehdä myös ilman omaa laulutaitoa
Tämä on ehkä edelleen itselleni vähän outo ajatus, mutta en ole antanut sen haitata suuremmin. Voin kirjoittaa sanat, kuvailla laulutavan, valita tunnelman. Ja lopputuloksena kappaleessa voi olla laulaja, joka en ole minä.
Tekoälymusiikissa voidaan määritellä esimerkiksi, että halutaan:
- voimakas naisääni
- pehmeä miesääni
- hauras ja tunnelmallinen vokaali
- energinen pop-laulu
- tumma ja matala ääni
Ja sitten kokeillaan. Jos kokeilet tehdä lauluja suomeksi, voi tekoäly lausua sanoja välillä hassusti. Olen saanut sen haasteen jotenkin hallintaan miettimällä sanoituksista mahdollisimman yksinkertaisia ja tekemällä lyhyitä rivejä.
Tekoälymusiikki ei lopu siihen, kun kappale on valmis
Kun oma kappale on valmis, seuraava kysymys voikin olla: Mitä ihmettä minä teen tällä?
No, julkaiset sen tietenkin, jos haluat.
Jos kappaleen haluaa viedä esimerkiksi Spotifyyn ja muihin suoratoistopalveluihin, tarvitaan musiikin jakelupalvelu. Yksi tunnetuista ja helpoista vaihtoehdoista on DistroKid.
Jos haluat tutustua siihen, luo tästä tili Distrokidiin maksutta. Kun musiikkisi on julkaisuvaiheessa, voit päivittää tilauksesi maksulliseen versioon.
Tässä kohtaa on kuitenkin yksi tärkeä mutta. Tarkista aina sekä käyttämäsi tekoälypalvelun että jakelupalvelun ajantasaiset ehdot ennen musiikin kaupallista julkaisemista.
Tekoälyn avulla tehty musiikki ei automaattisesti tarkoita, että sinulla olisi kaikki mahdolliset oikeudet tehdä sillä mitä tahansa. Kaupalliseen käyttöön, jakeluun ja tekijyyteen liittyvät ehdot voivat riippua esimerkiksi siitä, millä palvelulla kappale on tehty ja millaista tilausta olet käyttänyt.
Eli ennen kuin painat julkaise-nappia, kannattaa lukea ehdot. Tylsää, mutta tärkeää.
Entä musiikkivideo?
Tässä kohtaa homma lähtee helposti vähän lapasesta. Kun olet tehnyt kappaleen, alat nimittäin helposti miettiä: Entä jos tekisin sille vielä musiikkivideon?
Ja sitten ollaan taas – ehkä – tekoälyn äärellä.
Esimerkiksi Hailuo AI on yksi palveluista, joilla voi kokeilla tekoälyvideon tekemistä helposti ja melko edullisesti (kk-paketit lähtee noin 10 dollarista).
Jos haluat kokeilla, luo Hailuo AI -tili tästä.
Tekoälyn avulla voi luoda esimerkiksi lyhyitä videokohtauksia, joita voi käyttää musiikkivideon rakennuspalikoina. Ja tässä kohtaa oma mielikuvitus on taas aika tärkeässä roolissa.
Tekoälyllä voi tehdä musiikkia myös sisällöntuotantoon
Jos teet videoita, somea, mainoksia, podcasteja tai verkkosivuja, tarvitset joskus myös ääntä.
Voit käyttää tekoälymusiikkia esimerkiksi:
- somevideoiden taustamusiikkina
- YouTube-videoissa
- podcastin tunnuksena
- yrityksen mainosvideoissa
- verkkosivuston taustamateriaalina
- lyhyissä videoissa
- musiikkivideoissa
- omissa projekteissa
Tässä on yksi aika kiinnostava mahdollisuus myös yrityksille. Sen sijaan että käytetään aina jotain samaa valmista taustamusiikkia, yritykselle voisi rakentaa aivan oman äänimaailman.
Tekoäly ei tietenkään ratkaise kaikkea. Mutta se antaa sisällöntuottajalle uuden työkalun, ja aika monta uutta tapaa leikkiä ideoilla ja harrastaa vaikkapa musiikin tekoa omalla tavallaan.
Voiko tekoälyllä tehty musiikki olla oikeasti hyvää?
Tähän ei taida olla mitään yksiselitteistä vastausta.Tekoäly pystyy tekemään teknisesti hämmästyttävän hyvän kuuloista musiikkia. Mutta hyvä tuotanto ja hyvä kappale eivät ole sama asia. Kappale voi olla täydellisesti tuotettu ja silti unohtua saman tien. Toisaalta hyvin yksinkertainenkin kappale voi osua johonkin todella syvälle.
Ja ehkä juuri tässä ihminen on edelleen aika tärkeässä roolissa.
Idea. Tarina. Tunne. Näkökulma.
Se, miksi kappale halutaan tehdä. Tekoäly voi auttaa toteuttamaan idean, mutta idean ei tarvitse syntyä tekoälystä.
Ja sitten se vaikeampi kysymys: onko tämä oikeaa musiikkia?
Tekoälyn tekemästä musiikista ollaan varmasti vielä pitkään montaa mieltä. Kaupallisesta näkökulmasta kriittiset näkökulmat ovat hyvinkin ymmärrettäviä.
Itsekin olen miettinyt, että kannattaako tällaista edes tehdä? Jos teen kappaleen tekoälyllä, ottaako kukaan sitä tosissaan? Voiko sitä kutsua omaksi musiikiksi?
Mutta sitten olen ajatellut asian vähän toisella tavalla. Tarvitseeko sitä ottaa tosissaan?
Vain elämää -ohjelman vuoden 2026 tuoreella kaudella Heikki Salo sanoi mielestäni hienon ajatuksen musiikista – jotakin tähän suuntaan: olkoon musiikki vaikka kissan tekemää, jos se vaikuttaa kuulijaan.
Ja tuossa on minusta jotain olennaista. Jos kappale saa ihmisen pysähtymään, jonkun tanssimaan, toisen tuntemaan. Niin eikö musiikki silloin ole tehnyt tehtävänsä? Mitä merkitystä silloin on, kuka sen teki ja millä tavalla?
Tämä ei tietenkään poista tekoälyyn liittyviä vaikeita kysymyksiä. Mutta ehkä kaiken keskustelun ei tarvitse tarkoittaa sitä, ettei itse saisi kokeilla.
Rohkeasti vaan kokeilemaan!
Julkaisujani Spotifyssä englanniksi >>
Julkaisujani Spotifyssä suomeksi >>
