Lempeämpi tapa tehdä työtä, näkyä ja elää.
On ihanaa kun pitkän kesän jälkeen saan arkisin keskittyä rauhassa ja kaikessa hiljaisuudessa työntekoon lasten ollessa koulussa. Mutta. Johan ne Wilma-merkinnät ja pyynnöt sekä muistutukset taas alkoivat päristä puhelimessa, ihan niin kuin muuten ei olisi tarpeeksi muistettavaa ja huomioitavaa. Wilma palauttaa mukavasti mieleen sen todellisen rauhan autuuden näissä lasten koulupäivissä. ”Hyväksy lapsen tietokoneen käyttösopimus””Päivitä lapsen …
Kirjoittamiseni on ollut tauolla kolme viikkoa jo. Ikuisuus itselleni. En ole saanut mieleeni mitään mielestäni järkevää aihetta tai sanottavaa vaikka olen miten yrittänyt. Ehkäpä isäni yllättävä kuolema teki väkisin tauon kaikkeen ja pakotti vähän pysähtymään, tai sitten tämä on vain taas sitä ns. lomaltapaluu-kiirettä, jolloin arki on kiinni rutiinien löytämisessä uudelleen loman jälkeen. Viimeiset pari …
Törmäsin juuri somessa jälleen keskusteluun, jossa vanhempia syyllistettiin siitä, että he seuraavat lastensa sijaintia, rajoittavat rahan käyttöä tai haluavat tietää, kenen kanssa lapsi liikkuu. Väitettiin, että tällainen kontrolli estää lasta oppimasta vastuullisuutta ja itsenäisyyttä. Anteeksi vaan, mutta tuohan on ihan sekopäinen ajattelutapa. Sano sitten vanhaksi tai kalkkikseksi tai miksikähän nyky ”nuoret” vanhemmat voisi jo itseäni …
Isäni kuoli hiljattain. Vaikka olimme etäisiä suurimman osan elämästäni, poismenon äärellä mieli pysähtyy. Suru ei katso läheisyyden määrää, vaan se on monisävyinen, joskus ristiriitainenkin kokemus. Lapsena isä oli minulle tärkeä. Varhaisimmat muistoni hänestä ovat täynnä lämpöä ja huumoria. Muistan, kuinka hän oli tarkka kodistaan ja tavaroistaan – ja miten hän suuttui, kun minä ja veljeni …
Meidän perheessä on yksi jokailtainen rituaali, johon liittyy naurua, neuvottelua, kärsivällisyyttä ja toisinaan lievää turhautumista. Kyse ei ole hampaidenpesusta, vaan siitä tärkeimmästä: ”Mitäs tänään katottaisiin Netflixistä?” Olemme nimittäin koko porukka totaalisia leffahulluja. Elokuvia katsotaan lähes joka ilta. Suoratoistopalveluita on vuorotellen tai yhtäaikaa tilattuna päästä päähän; Netflix, Disney+, Viaplay, HBO Max, Prime – you name it. …
6 lempeää ajatusta väsyneelle vanhemmalle Omaa aikaa… Mikä ihmeen oma aika?Jos elät lapsiperheen arkea, saatat tunnistaa tämän ajatuksen vähän liiankin hyvin. Meillä tuttua on se kun aika on jatkuvasti kortilla, joku tarvitsee koko ajan jotakin – ja vaikka saisit hetkeksi aikaa itsellesi, pää ei välttämättä hiljene. Silti me tarvitsemme omaa aikaa. Ei siksi, että olisimme …
Meillä pienin poika aloittaa ensimmäisen luokan pienryhmässä – koulussa, jossa on erityislapsia enemmänkin. Hän tulee saamaan kouluun henkilökohtaisen avustajan, joka on hänen kanssaan koko ajan. Järjestelyt koulun aloittamiseksi ovat jota kuinkin valmiina, mutta vielä jännitetään koulutaksijärjestelyitä ja sitä, pääseekö poika pyörätuoleineen päivineen kulkemaan taksilla vai turvaistuimessa. Taidamme saada tästä varmuuden vasta ihan lähellä koulun aloitusta, …
Heinäkuu on kesän parasta aikaa. Heinäkuulla on minulle erityinen paikka sydämessä. Ei pelkästään siksi, että se on keskikesän kauneinta aikaa, vaan siksi, että se tuoksuu lapsuudelle – heinälle, bensalle, metsälle ja eväille keskellä peltoa. Kun moni muu suuntasi lomareissuille tai rannalle, meillä pakattiin mukaan mehukannut ja juustoleivät, vedettiin lippis syvälle päähän ja lähdettiin heinähommiin tai …
Äiti, yrittäjä ja vielä erityislapsen äiti. Siinä on kolme roolia, jotka jokainen yksinäänkin muovaa ihmistä – ja yhdessä ne tekevät takuulla jotain pysyvää. Kun katson taaksepäin, huomaan, että erityislapsen äitiys on opettanut minulle enemmän yrittäjyydestäkin kuin yksikään verkkokurssi, koulutus tai bisneskirja. Se on kasvattanut sitkeyttä, luovuutta, kykyä kestää epävarmuutta ja ennen kaikkea – suhteuttamaan kaiken …
Pitkä kuuma kesä. Sitä odotettiin, siitä haaveiltiin ja siihen ladottiin odotuksia kuin juhannuspöytään perunasalaattia. Nyt, kun kalenterissa lukee heinäkuun alku ja lämpömittari edelleen miettii, viitsiikö kivuta edes kahdenkympin yli, alkaa väkisinkin pyöriä mielessä kysymys: tässäkö se nyt oli? Kesä tuntuu aina venyvän ja kutistuvan yhtä aikaa. Ensin odotetaan koulun loppua tai kuten meillä tänä vuonna …
Mitä enemmän olen ikinä juhannusta suunnitellut, sitä enemmän kaipaan yksinkertaisuutta.
Kun sanon olevani “poikki”, en tarkoita “vähän väsynyt”. Tarkoitan sitä, että kehoni käy säästöliekillä ja mieli kysyy vähän väliä: “Mitäs nyt?”.