Tämä kevät on mennyt jotenkin taas tosi nopeasti. Olen saanut keskittyä ihmeenkin hyvin töihin päivisin ja jaksanut erityislapsiarjen haasteissamme – ehkä paremmin kuin aikoihin? Kiittää saanen parempia yöunia verrattuna moniin viime vuosiin. Erityisemme pitää hereillä edelleenkin öisin, mutta vähän harvemmin onneksi nykyään. Ja ehkäpä kaikki hyvinvointi-ruokavalioremontti -hössötykseni viime kuukausina on alkanut kantaa hedelmää.
Lasten – meidän kohdalla kahden nuoremman pojan – kesälomat alkoivat juuri ja nyt totuttelenkin taas siihen, että kaksi seuraavaa kuukautta ollaan yhdessä aamusta iltaan, ja siinä pitäisi sitten töidenkin edetä. Aiempina kesinä olen kesäkuun alusta jo hypännyt vellomaan täysin siemauksin lasten kanssa sellaiseen rutiinittomaan ja aikatauluttomaan arkeen, johon en ehkä enää tee paluuta. Etukäteen pumpuliset haaveet kesän pitkistä aamuista ja ettei tarvitsisi kelloa katsoa kuulostaa hyvältä, mutta ei lopulta ihan toimikaan täydellisesti meidän perheessä. Kun pienimmän erityisen kellonajat ja rutiinit menevät sekaisin, siinä kärsii jo lopulta muutkin – joten tänä kesänä katsotaan kelloa. Ei pilkun tarkkaan, mutta niin että aivot pysyvät rytmissä itse kullakin.
Kesäkuu menee nyt vielä aika tiukasti töiden kimpussa, eli digimarkkinoinnin eri tehtävissä joita touhuan päivät kotoa käsin. Heinäkuussa sitten on vähän lomaakin tiedossa, vaikka eipä se taida tavallisesta arjesta paljon erota. Lomalla sitten koittaa keskimmäisen pojan rippijuhlatkin, joihin ei olla valmistauduttu vielä oikeastaan mitenkään. Viime kesänä ylioppilasjuhlista liikaa stressanneena osaan nyt ottaa rennosti – kaikki hoituu sitten aikanaan. Juhlapaikka meillä on varattuna ja tänään vähän pojan kanssa tutkailtiin kaupoissa, mitä juhlakoristeita sieltä löytyisi. Ostimme valmiiksi jo kahviservetit – siitä on hyvä lähteä liikkeelle! Juhlapaikkana toimii tunnelmallinen Keikyän Vanha Meijeri.
Mitä tulee rippijulien tarjoiluihin, ne tulee olemaan kahvitarjoilut joissa on perinteinen täytekakku, keksejä, pullaa ja jotakin suolaista. Mitä suolaista, ei ole vielä täysin varmaa mutta päivänsankarin toiveesta ei ainakaan voileipäkakkua. Ehkäpä itse tehtyjä voileipiä tai jotain muuta helppoa. Juhlatilan pöydät tulevat tarvitsemaan liinat ja kukat omasta takaa. Toivon että luonnokukista olisi apuja näihin juhliin – mutta jos ei, turvaudutaan ruusuihin kaupasta. Poika sanoi että punaiset ruusut ja violetit kukat ovat ok. Siispä kissankelloja, ruiskaunokkeja yms. etsimään?
Tämä kesä tulee sisältämään muutoksiakin.. mutta ehkäpä niistä lisää tuonnempana. Todennäköisesti meiltä lentää yksi lapsi pesästä ennen syksyä!
Lue myös
