Pääsiäisloma koittaa pian. Neljä päivää, joiden pitäisi olla “rentoutumista”, “kevään juhlaa” ja “yhdessäoloa”. Mutta pää ei ole siellä vielä. Ehkä se ei edes huomaa, että kevät on jo pitkällä.
Meillä ei ole aikaa tai resursseja isoon, erilaiseen repäisyyn pääsiäisenä. Ei ole grandiosa pääsiäiskoristeluja, suklaaöverejä, matkailua tai koko suvun vierailuja. On vain pieniä pääsiäissuunnitelmia. Sellaisia, jotka eivät vaadi mitään muuta kuin hetken omaa huomiota ja ehkä vähän iloa arkeen.
Ehkä pääsiäinen voi näyttää tänä vuonna tältä
Ajattelin, että jos edes kerran päivässä pysähtyisin hetkeksi. Istuisin alas ilman, että teen samalla jotain muuta. Kahvikuppi kädessä, katse jossain ihan muualla kuin ruudussa. Olisipa ihanaa jos pääsiäisenä olisi edes hetken jo niin lämmin, että voisi siirtyä istumaan auringon lämmittämälle terassille sen kahvikupin kanssa.
Ehkä syön suklaamunan keskellä päivää ja annan sen olla ihan riittävä “pääsiäisfiilis”. Ei tarvitse rakentaa enempää.
Voitaisiin käydä ulkona ilman mitään tavoitetta. Ei hikilenkkiä, ei mittaria, ei sitä tunnetta että tästäkin pitäisi saada jotain irti. Vähän happea ja ehkä joku kevään merkki, jos sattuu osumaan silmään. Toivon kirkkaan aurinkoisia päiviä!
Ajattelen myös, että pidän suunnitelmat sellaisina, jotka oikeasti toimii meidän arjessa. Erityisarki ei muutu pyhiksi. Se kulkee mukana, ihan niin kuin aina ennenkin. Ehkä jopa vähän herkemmin silloin, kun rytmi muuttuu ja kun ollaam kaikki pidempään saman katon alla.
Haluaisin saada kuitenkin kodin taas siistiksi pääsiäiseksi. En tiedä onnistunko siinä. Aiemmin päätin pestä ikkunoita vaikka pääsiäisenä mutta.. luulempa että se jää odottamaan. Tai ehkä yhden – kaksi ikkunaa, niin on aloitettu sekin projekti.
Jotenkin ajattelen, että tämä pääsiäinen ei ole tekemistä varten, ei edes suuria kokkailuja tai leipomisia varten. Jospa se olisi pidempiä unia ja pieni hengähdys siinä kohtaa, kun kevät yrittää tulla, mutta itse on vielä vähän talvessa.
Tämä vuonna en ole kylvänyt ollenkaan pääsiäisruohoa enkä nyt taida tehdäkään enää. Chian siemenistä kasvoi kiva pieni, erilainen pääsiäisruoho – tyydytään nyt siihen.
