Ystävyys ei ole sattumaa tai jokin algoritmi, joka yhdistää samanhenkiset. Se ei ole myöskään velvollisuus vaan ennen kaikkea valinta – yhä uudelleen. Ihan kuin parisuhde.
Lapsena ystävyys syntyi viereisestä pulpetista, samasta pihasta tai siitä, että molemmilla oli pinkki pyörä. Se oli kevyttä ja nopeaa. Aikuisena se ei ole enää niin yksinkertasta.
Aikuisena ystävyys vaatii aikaa. Ja aikaa ei tunnu olevan koskaan tarpeeksi. On perhe, työ, velvollisuudet, kalenterimerkinnät, arjen loputon lista. Ystävyyssuhteet eivät enää elä samalla itsestäänselvyydellä kuin ennen. Ne elävät, jos niille antaa tilaa. Ja tila syntyy valinnoista.
Valitsenko vastata viestiin heti vai huomenna?
Valitsenko sopia kahvit, vaikka väsyttää?
Valitsenko avata sydämeni?
Ystävyys ei ole tunnetta, vaan ennen kaikkea tekoja.
Kaikki ystävyydet eivät ole samanlaisia
Olen huomannut, että aikuisena ystävyydet muuttuvat. Osa jää taakse, osa syvenee, osa muuttuu hiljaisemmiksi – sellaisiksi, joissa ei tarvitse olla jatkuvasti yhteydessä, mutta kun kohdataan, kaikki on ennallaan. Osa aiemmista ystävyyksistä saattaa palata elämään yllätyksenä.
Ystävyys ei ole kilpailua siitä, kuka on läheisin, tärkein tai pitkäikäisin. Jokaisella ystävyydellä on oma tarkoituksensa. Jotkut kulkevat rinnalla vuosikymmeniä. Toiset hetken, mutta juuri silloin, kun tarvitaan.
Ystävyys vaatii rohkeutta
Ehkä vaikeinta ystävyydessä on olla oma itsensä. Ettei ole vain se versio, joka pärjää, hymyilee ja suoriutuu ja jolla menee toiseen verrattuna aina hyvin. Vaan se, joka on myös väsynyt, epävarma ja keskeneräinen. Se, joka ei aina jaksa olla vahva. Ystävyys on sitä, että uskaltaa näyttää myös sen puolen- ja että silti toinen jää.
Ystävyys on valinta
Valinta kuunnella.
Valinta ymmärtää.
Valinta antaa tilaa.
Valinta antaa anteeksi.
Valinta pysyä, vaikka elämä muuttuu.
Koska kaikki eivät pysy – eikä tarvitsekaan.
Mutta he jotka pysyvät, eivät tee sitä sattumalta. He tekevät sen, koska valitsevat niin.
Ja ehkä tärkein kysymys ei ole: Kuka valitsee minut? Vaan: Kenen rinnalla minä haluan kulkea?
