Siihen on enää kaksi kuukautta. Ikään, jota pidin kaksikymppisenä vanhuksena. Olenko nyt siis ryppyinen vanhus?
Lempeämpi tapa tehdä työtä, näkyä ja elää.
Siihen on enää kaksi kuukautta. Ikään, jota pidin kaksikymppisenä vanhuksena. Olenko nyt siis ryppyinen vanhus?
Lapin elämykset maksavat mansikoita. Niinpä lähdin lomalla selvittämään, mitä kivaa Levillä voi tehdä ilmaiseksi.
Tänään alkaa päivän päätteeksi syysloma! Loma, jota on odotettu! Me emme suunnitelleet kovin paljoa etukäteen mitään ohjelmaa syyslomalle, mutta sitten arkinen arki tarjosi ”tekosyyn” lähteä liikkeelle, joten miksipä ei!
Nimittäin lasten kaverit ja heidän kyläilyt. On ihanaa kun lapsilla on kavereita, niin kuuluukin olla. On ihanaa että he viettävät vapaa-aikanakin aikaa yhdessä.
Jos joku aihe on pinnalla nyt niin se on sähkön hinta, joka laittaa maan sekaisin ja ihmiselämät sekaisin. Haluan oikoa paria harhakäsitystä.
Kerrankin aion olla oikeasti lomalla lasten syysloman ajan! Hitsi miten sitä ei jaksaisi odottaa, vaikka enää on puolitoista viikkoa sinniteltävä.
Tilannepäivys lapsen melatoniin ja kaiken maailman niksien kokeilujen jälkeen. Olen kertonut aiemmin meidän erityislapsen unihaasteista sekä väsymyksestäni, joka niistä on luonnollisesti seurannut.
Äitinä minusta tuntuu toisinaan, kuin minun tulisi jakautua lapsilleni kolmeksi eri äidiksi ja olla jokaiselle yksilöllisesti räätälöity eri äiti.
Meidän 4-vuotias erityislapsemme ei ole oppinut kävelemään vieläkään. Tähän päivään mennessä olen vanhempana ja äitinä jo sinut asian kanssa, mutta voin kertoa, ettei se ole ollut helppoa. Kun erityislapsemme oli yhden vanha, eikä kävelytaidosta ollut vielä tietoakaan, se ei haitannut tai vaivannut kovin paljoa omaa mieltä; ehtiihän sitä vielä, mietin. Monet lapset oppivat kävelemään yli …
Pojallamme meni viikon alussa sääriluu poikki koululiikunnassa. Kaikki sattui jalkapalloa pelatessa, harmittoman jalkapallon päälle ”liukastumisen” takia.
Uhka vai mahdollisuus? Kärsimys ja väsymys vai spontaania lomanautintoa? En todellakaan tiedä mitä tuleman pitää, mutta saimme päähämme tehdä vielä tänä syksynä lasten kanssa reissun Lappiiin.
Olen oivaltanut olevani ehkä erityisherkkä ihminen, jolle on kasvanut aikuisena kova kuori päälle. En ole koskaan aiemmin tätä niin tosissani pohtinut, mutta näin se taitaa olla.