Kuvittelin saavani jouluksi kotiin kuntoon sellaisen perussiisteyden, että jokainen huone olisi käyty edes kevyesti läpi, ja ne pahimmat nurkat ja varastoiksi muuttuneet huoneet olisi suurin piirtein raivattu näyttämään ihmisasutukselta. Mutta eihän siinä niin käynyt.
Uusi vuosi alkoi, ja osa kodista näyttää edelleen samalta sekamelskalta kuin ennen joulua. Kodinhoitohuone notkuu pyykkikasoista, pahvilaatikoista ja kaikenlaisesta ylimääräisestä. Kuvaa en siitä näystä uskaltaisi edes jakaa. Niin sanottu työhuoneemme toisessa päässä taloa on edelleen käytännössä varasto, eli tila jossa on sekaisin kaikkea sellaista tavaraa piilossa muista tiloista, joita ei tarvita ihan joka päivä.
Ikkunoita en saanut jouluksi pestyä, eikä se oikeastaan ollut edes joulusiivouksen to do-listalla, mutta olisin halunnut ehtiä edes ikkunoiden väleistä hiukan puhdistaa roskaa ja… ne muutamat kohmeiset kärpäset.
Ehkäpä on ihan hyvä, että uuden vuoden puolella on kotona jotain, mistä jatkaa. Eihän se siivoaminen koskaan kuitenkaan lopu, vaan jatkuu aina vaan vaikka olisikin kerran miten upeaksi kiillotettu koti.
Oikeasti, meillä ei pysy siistinä oikein mikään huone muuta kuin ohikiitävän hetken, koska pienin lapsistamme on – kuten lapset yleensä – leikkivä tuholainen, jota ei pysäytä mikään. Hän saa makkarin ja olohuoneen hetkessä näyttämään siltä, kuin meillä ei olisi siivottu viikkoihin, vaikka järjestän kaiken joka ilta paikalleen uudelleen ja uudelleen. Lomailu kotona nyt joulun aikaan on saanutkin minut miettimään monesti, kannattaako uhrata aikaa koko ajan siivoamiseen, kun lopputulos ei näy missään.
Uusi vuosi ei siis ei ala kimaltavalla ja siisteyttä hohkaavalla kodilla ikään kuin uudelta pohjalta, tai sinne päinkään, mutta tarvisisiko edes? Mielestäni vuoden vaihtuessa on jopa hieman valheellista aloittaa asioita ”puhtaalta pöydältä” tai ikään kuin alusta. Elämähän jatkuu aina siitä missä se on, eikä vuoden vaihtuminen ”nollaa” mitään. Mitä tulee kodin saamiseen niin siistiksi, ettei yhtäkään asumistilan nurkkaa voisi verrata varastoon, niin sanotaan deadlineksi ensi kesäkuu, sillä meillä on ensi kesänäkin perhejuhlia tiedossa, nimittäin keskimmäisen lapsen rippijuhlat. Koti tulee siis kuntoon väkisinkin, omalla painollaan.
Tervetuloa uusi vuosi meille!
