Joulu tulee joka vuosi vähän samalla tavalla ja silti aina eri kohtaan elämää. Usein kiireen, odotusten ja listojen keskelle. Tänä vuonna haluan tehdä toisin, vaikka kova vauhti onkin päällä vielä juuri nyt kaikkien töiden kanssa. Haluan pysähtyä kunnolla ja olla oikeasti offline pidempään kuin viisi minuuttia!
En lupaa uuteen vuoteen suuria muutoksia, enkä aio ryhtyä uudeksi ihmiseksi vuodenvaihteessa. Mutta haluan kuunnella itseäni vähän enemmän ja seurata intuitiotani.
Jos sinäkin kaipaat hetken rauhaa ennen joulua ja uutta vuotta, ota nämä kysymykset mukaasi. Vastaa mielessäsi, kirjoita muistiin tai palaa niihin pala palalta – ilman kiirettä.
1. Mikä tästä vuodesta jäi oikeasti mieleen?
Ei se, mitä piti tehdä, vaan se mikä tuntui. Hetki, keskustelu, tunne. Mikä nousee ensimmäisenä pintaan?
2. Mistä olet tänä vuonna selviytynyt?
Vaikka se ei ulospäin näyttäisi miltään erityiseltä. Mitä kannoit, kestit tai opit silloinkin, kun oli raskasta?
3. Missä kohtaa olit itselleni lempeä?
Oliko hetkiä, jolloin et vaatinut enempää? Milloin annoit itsellesi luvan olla keskeneräinen?
4. Mihin käytit turhaan energiaa?
Ihmisiin, odotuksiin, huoleen, joka ei lopulta vienyt mihinkään? Entä mistä voisit ensi vuonna päästää helpommin irti?
5. Mikä toi arkeen iloa – yllättäen tai pienesti?
Ei suuria saavutuksia, vaan ne huomaamattomat asiat: kahvi, sarja, kävely, nauru, hiljaisuus.
6. Milloin et kuunnellut itseäsi?
Ja mitä silloin tapahtui? Tämä ei ole syyttävä kysymys, vaan uteliaisuutta. Mitä voisit oppia siitä?
7. Millainen joulu olisi sinulle oikeasti hyvä?
Ei täydellinen eikä muiden odotusten mukainen – vaan sellainen, joka tuntuu rauhalliselta sinun kehossasi.
8. Mitä toivot uudelta vuodelta, ilman suorittamista?
Jos unohdetaan tavoitteet ja kehityskohdat: mitä kaipaat lisää? Rauhaa, iloa, tilaa, varmuutta, hitautta?
9. Missä haluaisit olla armollisempi itseäsi kohtaan ensi vuonna?
Yrittämisessä, jaksamisessa, vanhemmuudessa, työssä, elämässä ylipäätään?
10. Mitä haluat muistaa, kun uusi vuosi alkaa?
Yhden asian. Yhden lauseen. Yhden tunteen, joka saa sinut pysähtymään myös tammikuun kiireessä.
Minulle joulu ja vuodenvaihde eivät ole enää uuden elämän alkuja, vaan muistutuksia pysähtyä. Katsoa taakse kiitollisesti, eteen uteliaasti – ja olla tässä hetkessä ilman, että mikään tarvitsee muuttua heti.
Jos tänä jouluna onnistun vain yhdessä asiassa, toivon sen olevan tämä:
että olen itselleni vähän pehmeämpi.
