40 vuotta mittarissa – apua!

40 vuotta siintää mittarissa muutaman viikon päässä. Haluan jakaa ajatuksia 40 vuoden iästä ja sen tuomista muutoksista elämässäni. Monille 40 vuoden täyttäminen saattaa tuntua pelottavalta ajatukselta – itsestänikin tuntui siltä vielä kymmenen vuotta sitten. Kaksikymppisenä ajattelin nelikymppisten olevan täysin vanhuksia.. mutta näin se elämä muokkaa meitä, ja ajatukset muuttuu.

40 vuotta on uusi 30

Veljeni kirjoitti minulle eilen viestin, ”40 on uusi 20”. Kannustava ajatus, mutta en voi lähteä mukaan ajatukseen. Olisi aika pelottavaa jos tämä ikä olisi uusi 20v.! Itse sanoisin että 40 on uusi 30, ja siltä itsestäni tuntuukin!

40 vuoden iässä moni saattaa alkaa miettimään elämäänsä ja sitä, mikä on tärkeintä elämässä. Ajattelen, että tämä on loistava hetki aloittaa uusien haasteiden ja tavoitteiden asettaminen itselle, ei itseään piiskaten vaan lempeästi eteenpäin. Se jokin uusi juttu voi oll työkuvioiden uudistamista, matkustamissta, unelmien toteuttamista tai jokin harrastus.

40 vuotiaalla on jo paljon elämän kokemusta

40 vuoden iässä ihmisillä on yleensä varmasti enemmän kokemusta ja viisautta kuin aiemmin. Olen aivan varma tästä, koska jos vertaan oloani ja asennettani moniin asioihin nyt siihen, mitä ne olivat kymmenen vuotta sitten niin välissä on tapahtunut todella iso muutos. Kolmekymppiseksi saakka ja sen yli olin oikeasti vielä nuori mieleltäni, sellainen kaksikymppinen mutta enää en voi omasta mielestänikään niin sanoa kokonaan.

Muutamia muita asioita, jotka ovat muuttuneet 40 vuoden iässä:

• Elämäntavat. Mietin enemmän mitä syön, ja onko se terveellistä. En ole mikään terveysintoilija mutta voin sanoa, että kiinnitän huomiota enemmän ruokaan.
• Elämän asenne. Siinä missä aiemmin hermoilin ja murehdin aivan kaikkea, niin nyt ei enää jaksa murehtia turhia. Yleisesti oloni on helpompi kuin nuorena. Tilalle on saapunut erilaisia haasteita, esimerkiksi motivaatioon liittyen työkuvioissa, mutta niiden kanssa osaan taistella.
• Perhe: Meidän pikkulapsiperheen arki on vaihtunut osittain teiniarkeen ja siihen, että meiltäkin parin vuoden päästä saattaa lentää jo pesästä vanhin lapsi. Se hieman pelottaa, mutta kyseessä on taas uusi elämäntilanne, joka varmasti menee hyvin.

Ikä ei ole este millekään!

Olen monesti elämäni aikana miettinyt olevani liian vanha johonkin; opiskelemaan, opettelemaan jotain uutta tai vaihtamaan suuntaa vaikka työkuvioissa. Nyt ajatus tästä on jotenkin selkeentynyt; aina on mahdollista aloittaa uutta, jos aivot vaan toimii! Mitäpä sitä iällä on väliä! Luin juuri jostakin noin 50-vuotiaasta naisesta joka päätti vielä toteuttaa unelmansa lääketieteen opiskelusta ja hakeutui yliopistoon. Mikä siis estää aloittamasta uutta – ikä se ei ainakaan ole, vaan muut tekijät.

Otan 40 vuoden iän vastaan tyynenä, rauhallisesti ja kiitollisena kaikesta. Elämässäni – kuten monen muunkin elämässä, on ollut iloja, onnistumisia, itsensä etsimistä mutta myös haasteita, mokia ja virheitäkin on tullut tehtyä. Mutta olen niistä oppinut, ja sinut kaikkien elämänoppieni kanssa. Onko minulla 40-vuoden kriisi – kenties, koska paljon tulee mietittyä tämän hetkistä olotilaa – mutta tämä on hyvä kriisi, koska se ei oikeastaan kauhistuta, päinvastoin!