Lempeämpi tapa tehdä työtä, näkyä ja elää.
Niin se lastenlaulu sanoo, ja jotenkin se osuu yhä vuosi toisensa jälkeen aivan oikeaan.Tammikuu on kylmä, hiljainen ja vähän hidas kuukausi. Aamut ovat pimeitä, iltapäivät vielä pimeämpiä, ja koko keho tuntuu olevan eri aikavyöhykkeellä kuin kalenteri. Silti jossain taustalla kuuluu vaimea kuiskaus: nyt pitäisi aloittaa uusi vuosi oikein, virkeänä, uusin voimin. Minussa tammikuu ei taida …
Päätin jakaa oman sektiokokemukseni uudelleen. Kirjoitin tästä alun perin vuosia sitten, mutta koen, että kokemukset – myös harvinaisemmat – ansaitsevat tulla kuulluiksi silloin, kun joku etsii tietoa ja vertaistukea.
Pysähdyin pohtimaan aikaa ennen lapsia. Mihin aika kului silloin kaksikymppisenä? Mikä on käytännössä eri tavalla nyt? Löysin viisi kohtaa jotka pätevät aika varmaan kaikkiin lapsiperheisiin ja heidän tavalliseen arkeen. Suhtaudu huumorilla:)
7-vuotias erityislapsemme sai viime keväänä pyörätuolin. Ajatus oli hyvin käytännöllinen – pyörätuolista tulisi apu koulupäivien pidempiin siirtymiin, ulkoiluun ja tilanteisiin, joissa kävely tuettuna käy liian raskaaksi tai hitaaksi. Poikamme osaa kävellä, mutta vain tuetusti eli avustajan taluttamana tai jostain kiinni pitäen. Pyörätuolin ei ollut tarkoitus korvata kävelyä, vaan tukea arkea niissä kohdissa, joissa keho ja …
Koetko, että on vaikea sanoa Ei? Se on vaikeaa, mutta siihen voi oman kokemukseni mukaan oppia. Oman hyvinvoinnin edellytys on se, että toimii välillä kuten itselle on paras. Jos joku pyyntö saa ahdistumaan heti salamana, hylkää se, jos mahdollista.
On asioita, joita ei sanota ääneen. Ei siksi, etteivät ne olisi totta, vaan siksi, että ne tuntuvat vääriltä sanoa. Erityislapsiarjessa on paljon rakkautta, sitkeyttä, ylpeyttä ja iloa. Niistä on helppo puhua ja niitä jopa odotetaan. Voin kertoa miten pieni erityisemme saa meidät nauramaan ja hymyilemään sekä tuntemaan ainutlaatuista rakkautta joka päivä. Voin kehua sitä, miten …
Tammikuu saa usein huonon maineen. Pimeä, kylmä ja pitkä. Joulun jälkeen kaikki voi tuntua vähän latistuneelta, ja silti kalenteri sanoo, että uusi vuosi on jo käynnissä ja pitäisi taas pian paahtaa läpi perusarkea. Mutta ehkä tammikuu ei olekaan selviytymiskuukausi. Ehkä se on hitaampi, pehmeämpi ja rauhallisempi kuin annamme itsellemme luvan. Näistä ajatuksista syntyivät nämä tammikuun …
Ajattelin koota muutaman hyväksi kokemani vinkin siitä, miten uutta etätyötä – sekä kokoaikaista että pientä lisätienestiä, voi löytää.
Kuvittelin saavani jouluksi kotiin kuntoon sellaisen perussiisteyden, että jokainen huone olisi käyty edes kevyesti läpi, ja ne pahimmat nurkat ja varastoiksi muuttuneet huoneet olisi suurin piirtein raivattu näyttämään ihmisasutukselta. Mutta eihän siinä niin käynyt. Uusi vuosi alkoi, ja osa kodista näyttää edelleen samalta sekamelskalta kuin ennen joulua. Kodinhoitohuone notkuu pyykkikasoista, pahvilaatikoista ja kaikenlaisesta ylimääräisestä. Kuvaa …
Tälläistä arkemme on kotona lomaillessa, kun pienin lapsi on jo seitsemän vuotias – hän jolla on vaikea kehitysvamma ja paljon erityishaasteita. Kotoilun sijaan haaveilen usein lomien kynnyksellä matkailusta – että kaikista haasteista huolimatta me matkustaisimme jonnekin edes kotimaassa pitkästä aikaa, ja miten kaikki menisi rennosti ja levollisesti huolimatta siitä, että matkassamme kulkee nykyään myös pyörätuoli …
Haaveiletko etätyöstä kotoa käsin? Tässä muutamia vinkkejä, miten pääset alkuun!
Vuosi 2025 ei tullut elämääni kovalla rytinällä. Se tuli hiljaa. Muutoksina, jotka ensin jännittivät, ja vasta jälkeenpäin näyttäytyivät lahjoina. Sellaisina, joita ei osaa pyytää, mutta joita ehkä tarvitsee. Vuosi 2025 opetti luottamaan virtaan Meidän pienimmän pojan koulutie alkoi tänä vuonna erityislasten pienryhmässä. Jännitin sitä etukäteen enemmän kuin haluaisin myöntää. Pelotti, mitä muutos tuo tullessaan. Pelotti, …