Aloin tässä vaan miettiä, että onkohan meillä Suomessa kaikki asiat aivan liian hyvin? Ollaanko me hemmoteltuja pikku mussukoita sisimmältämme kaikki. Kun lakeja on kehitetty ja nysvätty vuosikymmenet, niin lopulta niistä on kehittynyt niin ylijalostettu opus että tulkitseminen ja käytännön toteutus on mahdotonta, kuten maalaisjärki sanoisi.
Kuukausiarkistot: maaliskuu 2020
Meillä on pihalla isohko kukkamaa, joka on saanut villiintyä täysin jo ainakin 2-3 vuotta. Se täytyisi nyt tulevana keväänä laittaa kuosiin jollakin tavoin, enkä yhtään tiedä mitä sen kanssa tekisi. Ideoita kaivataan!
Ja niin alkoi meilläkin historiallinen aikakausi ja aloitettiin kotona opiskelu koronatilanteen takia. Meillä kotona opiskelee 7-luokkalainen ja 2-luokkalainen. Etukäteen ajattelin vahvasti, että eihän tämä meidän arkea liikuta mihinkään suuntaan, koska teen työtä muutenkin kotona – mutta nyt jo ensimmäisen päivän jälkeen täytyy todeta, että eihän tämä nyt mitään perusarkea ole ihan kuitenkaan. Tokaluokkalaisemme jännitti ensimmäistä […]
En ole ikinä osannut ajatellakaan että oman elämän aikana vastaava tilanne tulisi, että joku tauti leviäisi ja pysäyttäisi kaiken. Se on sama kuin sodan pelko – sen tietää olevan arkea jossain päin maailmaa mutta sen ei usko tulevan osaksi omaa arkipäivää koskaan.
Oma pää ei osaa nyt päättää, pitäisikö omaa liikkumista rajoittaa vai ei. Kannattaako kesää suunnitella, siis mitään matkoja minnekään kun koronavirus sekoittaa maailmaa? Pitäisikö vaan kerätä ruokavarasto ja sulkeutua 4 seinän sisään..
Perjantai on lopuillaan ja mieli on väsynyt. Viime yönä tuli valvottua ja nukuttua pätkissä pienimmän pojan valvottaessa. Pää on niin väsynyt, että viikonloppu ei edes piristä ajatuksena. Pohdin tässä, millä saisi päätä tuuletettua kun kevätkin nostaa päätään esiin. Kaiken lisäksi en saanut läheskään tehtyä kaikkia niitä töitä, mitä piti tällä viikolla. Usein kun viikonlopulta odottaa […]
Itselleni tapahtui suunnitellussa sektiossa juuri se komplikaatio, jota en uskonut kohdalle tulevan, ja jonka sivuutin kun sivistin itseäni ennen leikkausta kaikella mitä voisi tapahtua, reilu 1,5 vuotta sitten.
Muistoni ensimmäisistä mäenlaskuista on sekä traumaattinen että upea, outo yhdistelmä näistä. Pysyin heti pystyssä ilman ongelmia isossakin mäessä ja tuntui, kuin olisin laskenut jo kauan. Muutaman laskun jälkeen se sitten tapahtui, kun lasten hississä en kokemattomana tajunnut väistää edellä menevän miehen ja lapsen kaaduttua.