Pitkään nukkuminen tuntuu kesällä oikealta ratkaisulta – mutta miksi olo ei silti parane?

Kesä. Ei herätyskelloa. Ei kiirettä. Jostain syystä olen rakentanut mielessäni ajatuksen, että juuri tältä palautumisen kuuluu näyttää. Lapsilla on kesäloma, joten minäkin annan itselleni luvan nukkua pitkään. Ajattelen joka kesä samalla tavalla: nyt ei tarvitse elää kello kaulassa. Nukun aamulla niin pitkään kuin väsyttää, jotta jaksaisin paremmin päivän. Silti huomaan vuodesta toiseen miettiväni samaa asiaa. …

Toivottoman uneton yö

Oi miksi arkielämä annat justiin silloin unettomuutta, kun eniten odotan muuta? Juuri silloin, kun tunnen vähemmän stressiä, ja kun elämä soljuu muuten mukavasti eteenpäin? Jotkut viisaat väittää, että elämässä vallitsee aina vastavoimat – oli se sitten hyvä ja paha, yin ja yang tai mikä ikinä. Onko siis niin, että koskaan ei voi olla niin hyvää, …

Toinen maanantai putkeen 1h unilla – miljonäärimentaliteettiäkö tämä?

Hyvää maanantaita! Tai siis, niin hyvää kuin yhdellä tunnilla unta nyt voi olla. Tässä sitä taas ollaan: toinen viikko peräkkäin, kun aloitan arjen sellaisella unen määrällä, jolla voisin yhtä hyvin ilmoittautua yövalvojaksi jonnekin? Meillä vaan jatkuu ihmesairastelut jo ties monettako kuukautta.. ihmeiden ihme kaiken keskellä on, että olen itse terve juuri nyt. Jos joku olisi …

Saanko olla väsynyt?

Ennen kaikkea, saanko sanoa ääneen olevani väsynyt? Väsymys on kiinteä osa elämääni toistaiseksi. Ei siksi, että olisin mielessäni syvästi uupunut, masentunut tai muuta sellaista omaan terveyteeni liittyvää, vaan siksi että olen erityislapsen äiti, ja se tarkoittaa meidän kohdalla lapsen kroonisia unihaasteita. Väsymys on aiheena niin yleinen juttu ja sitä on niin montaa lajia, että pohdin …