USA ja Iran – mitä jos sota leviää?
Uutisotsikot painavat tällä hetkellä tavallista raskaammin. Yhdysvaltojen ja Iranin välinen konflikti on eskaloitumassa, ja jokin minussa pelästyy syvemmin kuin osasin odottaa. En ajattele ensimmäisenä Suomea tai itseäni, vaan kaikkia viattomia ihmisiä – siviilejä, lapsia, perheitä, joiden elämä voi hetkessä muuttua sodaksi, menetyksiksi ja peloksi. Maailmassa jossa emme olisi uskoneet itse kohtaavamme vastaavaa ikinä.
USA:n hyökkäys Iraniin ei ole vain uutinen muiden joukossa – se osuu hermoon, joka on jo valmiiksi herkkä, kiitos viime vuosien. Se herättää levottomuutta, kysymyksiä ja inhimillistä “mitä jos” -ajattelua.
Kun uutiset ahdistavat – miten huomioida lapset?
Vanhempana yritän pitää pään kylmänä. Lapset aistivat nopeasti, jos jotain on vialla. He eivät tarvitse vanhempien pelkoja, vaan turvaa ja jatkuvuutta.
Silti on vaikeaa teeskennellä, että kaikki on hyvin, kun ei oikeasti tiedä mihin suuntaan maailma on menossa.
Pitäisi näyttää, että arki jatkuu. Että elämä kantaa, vaikka uutisissa kerrotaan ohjusiskuista, vastatoimista ja mahdollisesta laajenevasta sodasta.
Tiedän, että pelko ei auta ketään, mutta sen piilottaminen tuntuu välillä yhtä raskaalta kuin sen tunteminen.
Oma poikani aloittaa pian armeijan
Tässä ajassa ja hetkessä en voi olla ajattelematta omaa lastani, joka on lähdössä armeijaan ihan pian.
Tiedän, että Suomessa asepalvelus ei tarkoita lähtöä sotaan – mutta äidin mieli ei aina seuraa järjen logiikkaa. Tiedonhalu kasvaa, mutta samalla jokainen uutinen voi lisätä ahdistusta. Entä jos… mitä sitten… miten käy, jos…? – nämä kysymykset ovat pyörineet päässäni viime päivinä yhä useammin.
Mitä tehdä, kun turvattomuus valtaa mielen?
Olen koonnut tähän asioita, jotka ovat auttaneet minua palauttamaan rauhaa oman mieleni sisään – edes hetkittäin. Jos tunnet samoin, toivon että joku näistä tuo helpotusta myös sinulle:
- Rajoita uutisten selailua
Valitse yksi tai kaksi luotettavaa uutislähdettä, joita seuraat. Älä jää doom scrollaamaan. Uutisten jatkuva päivittäminen ei tuo turvaa – päinvastoin. - Palauta keho tähän hetkeen
Käy kävelyllä, venyttele, hengitä syvään. Keholliset harjoitukset ovat yllättävän tehokkaita, kun mieli laukkaa skenaarioissa. - Puhu jollekin – tai kirjoita
Vaikka ei aina haluaisi purkaa kaikkea perheelle tai lapsille, jollekin puhuminen auttaa. Tai kirjoita ajatuksesi ylös, vaikka vain itsellesi. - Palaa arkeen – pienin askelin
Keitä kahvia. Siivoa keittiön taso. Soita ystävälle. Tee pieniä asioita, jotka palauttavat tunteen siitä, että elämä jatkuu. - Muista, että pelko on luonnollinen tunne
Et ole heikko, jos pelottaa. Et ole yksin, jos tulevaisuus tuntuu sumuiselta. Tunteet eivät tee sinusta huonoa vanhempaa – ne tekevät sinusta inhimillisen.
Levottomuuksissa on myös toivoa
Vaikka USA:n ja Iranin kriisi kaikkien muiden joukossa on todellinen ja vakava, haluan uskoa, että maailmassa on yhä enemmän rakentajia kuin tuhoajia.
Aion pitää kiinni arjesta. Aion suojella lapsiani, niin kuin vain äiti voi – olemalla läsnä, vaikka pelottaisi.
Ja ehkä kaikkein tärkeintä – aion muistuttaa itseäni, että pelko ei ole totuus. Se on tunne, joka tulee ja menee – mutta rakkaus, arki ja elämä kantavat.
Kuva: Copyright Heidi Halonen
