Mitä stressi oikeastaan on – ja miksi en enää stressaa kuten ennen?

Tänään työtuttuni soitti minulle ja kysyi heti puhelun alkuun: Mitä kuuluu? Jostain syystä tämä kysymys saa minut lähes aina hieman hämilleni, vaikka sehän on maailman tavallisin kysymys. Small talkia, johon kai kuuluisi vastata reippaasti, että hyvää, mitäs sinulle? Minä alan kuitenkin miettiä. Mitä minulle oikeastaan kuuluu? Mitä tästä kaikesta pitäisi tiivistää juuri tähän hetkeen? Ja …

Yliajattelen, siis olen olemassa

Olen sellainen jännittäjä, joka ei pelkää korkeita paikkoja tai pimeää. Spontaani extreme-yllytyshulluus elää minussa kaikin puolin muuten, mutta ei sosiaalisesti. Minua eivät jännitä fyysiset asiat, vaan tilanteet, joissa minun pitää olla vähän esillä. Useimmiten ne liittyvät työhön. Yrittäjyyteen. Hetkiin, joissa pitäisi sanoa jotain järkevää, olla asiantuntija, näkyä tai kuulua edes vähän. Vastata, esiintyä, julkaista, ottaa …

Mistä en enää stressaa nelikymppisenä äitinä

Neljäkymmentä täytettyäni huomasin hiljalleen minussa kehittyvän jotakin yllättävää. Stressi ei ole kadonnut elämästäni – mutta sen kohteet ja käsittelytapa vaihtuivat. Enää en jaksa käyttää energiaa asioihin, joihin ennen takerruin hampaat irvessä. Ehkä kyse on iästä, ehkä kokemuksesta, ehkä vain siitä, että elämä on opettanut valitsemaan taistelunsa vähän tarkemmin. Tässä asioita, joista en enää stressaa yli …

Pitäis mut ei jaksa

Minun pitäisi. Siis oikeasti pitäisi. Pitäisi tehdä opintotehtäviä. Pitäisi tehdä kevätsiivousta. Pitäisi markkinoida omia palveluita (ja hei, nyt minulla on jopa olemassa sisältösuunnitelma, joten ei ole edes ideat vähissä, vain energia).Pitäisi kylvää kevätkylvöt kasvihuoneeseen ennen kuin on taas liian myöhäistä.Pitäisi järjestää ylioppilasjuhlia, pitäisi… pitäisi. Lista on niin pitkä, että jos sen kirjoittaisin, se yltäisi Oulusta …

Paljonko p*skaa on sopivasti?

Elämä on täynnä kauniita hetkiä – mutta myös niitä, joissa tekisi mieli huutaa tyhjään huoneeseen tai piiloutua peiton alle loputtomaksi ajaksi. Jokainen meistä kohtaa omat vastoinkäymisensä, ja joskus tuntuu, että universumi viskoo niitä eteemme kuin pesukone, joka ensin päättää hyytyä ja sitten tulvii vedet lattialle – vähän liikaa ja kaikki kerralla. Joskus taas auto liippailee …

Asioilla on tapana järjestyä

Ärsyttää, kun aina mielessä pörrää joku ongelma. Miten pääsisin eroon jatkuvasta huolehtimisesta oman pienen pään sisällä? Kutsu sitä sitten stressiksi, ahdistuneisuudeksi, yliajatteluksi tai miksi vaan. En viitsisi edes arvailla montako kertaa elämässäni olen murehtinut etukäteen terveysasioita, tulevaisuutta, työhön liittyviä kohtaamisia, talousasioita ja kaikenlaista. Aina samoja asioita. Joitakin asioita tulee murehdittua ihan joka kuukausi tai viikko …