Lempeämpi tapa tehdä työtä, näkyä ja elää.
Juuri kun luulin, että selvisimme – tuli sähkölasku On olemassa sellainen hetki ruuhkavuosissa, kun kaikki tuntuu hetken aikaa… tasaiselta. Se hetki ei useinkaan kestä silti kauan – ehkä päivän? Viime viikot ovat olleet meillä aikalailla sairastelun ja kaikenlaisen edes takaisen säntäilyn sävyttämiä. Flunssaa, vatsatautia, niitä öitä kun kukaan ei oikein nuku ja päiviä.. ei puhuta …
Sähkön hinta on ollut meillä aina iso taloudellinen kysymys, koska talomme lämpenee kokonaan sähköllä ja vanhan talon vesikiertoinen sähkölämmitys vie valtavasti energiaa etenkin talvikuukausina. Meillä ei ole vaihtoehtoisia lämmitystapoja joten olemme täysin riippuvaisia sähköstä. Voin vakuuttaa että tämä ärsyttää.
Perinteisesti omalla tavallani vihaan syksyä. En pidä kylmästä ilmasta, tuulesta, sateesta tai harmaasta. En tykkää ulkoilla pimeässä. Jotkut tykkää – minä en. Luonnostaan minulle tapahtuu syksyisin kodin sisälle vetäytyminen ja monesti huomaan syksyn sateiden alettua lymyilleeni helposti sisällä päiviä, jopa viikkoja putkeen jos ei huomioida pakollisia kaupassa tai muilla asioilla kulkemista. Syksy saa myös uppoamaan …
Jos joku aihe on pinnalla nyt niin se on sähkön hinta, joka laittaa maan sekaisin ja ihmiselämät sekaisin. Haluan oikoa paria harhakäsitystä.
En varmaan ole ainoa, jota kauhistuttaa kodin sähkökulut? Siis oikeasti sähkön hinnan nousu viime vuosina on ollut aivan kauhua. Toisinaan olemme joutuneet pohtimaan, onko meillä enää kohta varaa asua omakotitalossa.