Tasan 18 vuotta sitten heräsin aamulla supistuksiin, joita koin ensimmäistä kertaa elämässäni. Muistan herättyäni pohtivani, että eikö ne tämän enempää tunnu miltään?! Joitakin pitkiä sekunteja kerrallaan supistuksia tuli melko tiheästi mutta ei tasaisesti. Vielä ei ollut kiire minnekään, mutta supistelut olivat tulleet ilmeisesti jäädäkseen. Asuimme mieheni kanssa tuolloin kerrostalokaksiossa, jossa kaikki oli pienokaista varten valmiina. […]
äitiys
13 artikkelia
”Viesti Wilmasta” lukee taas puhelimen näytön yläreunassa. Juuri kun sain lähetettyä lapset kouluun ja istahdettua aamukahvin ja työkoneen ääreen. Tunnen kuinka verenpaine rinnassa läikähtää ja vedän syvään henkeä, mitähän nyt taas?! Unohtunut läksy, välineet, liikunta vaatteet vai mikä? Huonon äidin syndrooma nostaa päätään. Taas minä unohdin lukea Wilmaa. Ihan kuin arjessani ei olisi muuta muistettavaa! […]
Äitienpäivänä on aika pysähtyä muistamaan ja juhlistamaan äitiyttä sen kaikissa olomuodoissa. Äitejä ja äitiyttä on hyvin monenlaista, eikä kaikki äitiys ole samanlaista tai aina edes sukulaisuuteen sidottua.
Mitä on hyvä vanhemmuus? Ehdottomat tiukat rajat ja säännöt, lapsi kasvaa omalla painollaan miten hän haluaa vai rajoja rakkaudella? Tapoja kasvattaa on niin monia ja kaikilla on omasta persoonastaan ja elämänkokemuksestaan ja kumpuava tapa olla vanhempi.
Näin onnistuin itse yhdistämään työn, lapset ja kodin.
Pääsin Me Naiset -lehden juttuu kotiäitiydestä.
Kuka on virallisesti kotiäiti? Hän joka hoitaa lapsia kokopäiväisesti kotona? Vai äiti, joka on vielä äitiyslomalla tai kenties saa kotihoidontukea?
Kaikki mitä luulin tietäväni erilaisuudesta ja erityisyydestä sekä itsestäni, on mennyt uusiksi. Tähän lauseeseen voi hyvin kiteyttää sen, mitä viimeiset neljä vuotta ovat tehneet minulle.
Havahduin tähän tosiasiaan pysähdyttyäni pohtimaan, miten iso meidän vanhimmasta lapsesta on jo tullut hänen hypättyään lukiomaailmaan. Ja tosiaan, olen ollut kotiäitinä ja tehnyt kotoa käsin töitä jo 16 vuoden ajan.
Näin äitienpäivän kynnyksellä mieleen pärähti tämä pohdinta, että millainen äiti itse olen ja olenko sellainen äiti, joka haluaisin olla? Mikä on hyvän äidin määritelmä?
Ihana ja kamala äitiys, eikö niin? Jos mietitään kysymystä, mitä kaikkea äitiys on, niin en itse ainakaan tiedä edes, mistä aloittaa. Se on ihan kaikkea mahdollista niin iloineen kuin huolineen.
Olen pitänyt aika monia lapsen kehityksen askeleita aiemmin itsestäänselvyyksinä, ennen kuin meille osui omalle kohdalle näitä erityishaasteita nuorimman kanssa.
Mitä vain poikien äitinä oleminen on verrattuna tyttöjen äitinä olemiseen?