Ensi viikolla on hiihtoloma. Lapset ovat kotona. Mies on töissä. Ja minä… myös töissä, ja kotona äitinä yhtäaikaa.
Pörssisähkö 1 – minä 0
Juuri kun luulin, että selvisimme – tuli sähkölasku On olemassa sellainen hetki ruuhkavuosissa, kun kaikki tuntuu hetken aikaa… tasaiselta. Se hetki ei useinkaan kestä silti kauan – ehkä päivän? Viime viikot ovat olleet meillä aikalailla sairastelun ja kaikenlaisen edes takaisen säntäilyn sävyttämiä. Flunssaa, vatsatautia, niitä öitä kun kukaan ei oikein nuku ja päiviä.. ei puhuta …
Thank God – selvittiin kaamoksesta!
Tänä aamuna tajusin poikani kommentista jotain niin riemukasta. Olimme saaneet itsemme aamurutiinien jälkeen kotipihalle, johon minä jäisin pienimmän pojan kanssa odottamaan taksia ja keskimmäinen jatkaisi kävellen matkaa koulubussille. Keskimmäinen poikani sanoi ennen lähtöään ”Katso miten kirkas aamu jo on, nythän ei ole enää pimeää!” Jäin oikein ihmettelemään tätä. Totta tosiaan – yhtäkkiä emme seiso aamun …
Rakas ja tapaturmainen lasketteluharrastus
Muistoni ensimmäisistä mäenlaskuista on sekä traumaattinen että upea, outo yhdistelmä näistä. Pysyin heti pystyssä ilman ongelmia isossakin mäessä ja tuntui, kuin olisin laskenut jo kauan. Muutaman laskun jälkeen se sitten tapahtui, kun lasten hississä en kokemattomana tajunnut väistää edellä menevän miehen ja lapsen kaaduttua.
Tammikuu on pakkaskuu
Niin se lastenlaulu sanoo, ja jotenkin se osuu yhä vuosi toisensa jälkeen aivan oikeaan.Tammikuu on kylmä, hiljainen ja vähän hidas kuukausi. Aamut ovat pimeitä, iltapäivät vielä pimeämpiä, ja koko keho tuntuu olevan eri aikavyöhykkeellä kuin kalenteri. Silti jossain taustalla kuuluu vaimea kuiskaus: nyt pitäisi aloittaa uusi vuosi oikein, virkeänä, uusin voimin. Minussa tammikuu ei taida …
Laskettelukausi – here I come!
Kun ruuhkavuodet ovat vieneet ajan niin parhaalta harrastukselta. Toivoakseni tänä talvena pääsen vauhdin hurmaan vähän enemmän! Kokeilin laskettelua ensimmäisen kerran muistaakseni joskus 9-10-vuotiaana perheen hiihtolomareissulla. Tuo ensimmäinen kerta oli kaikin tavoin ikimuistoinen mutta lyhyt, menetin pikkusormeni kynnen samalla reissulla ja laskut loppui lyhyeen – mutta tiesin heti että tämä on minun juttuni, eikä paluuta enää …