Lempeämpi tapa tehdä työtä, näkyä ja elää.
eli kuinka juhlat suunnitellaan, muistetaan, unohdetaan ja lopulta vietetään. On yksi muistilista, jota olen viime viikkoina tarkistanut enemmän kuin lompakkoni saldoa, sääkarttaa tai lasten wilma-viestejä: YO-juhlien muistilista. Se alkaa aina toiveikkaasti, järjestelmällisesti ja aikataulutetusti. Ja päättyy yleensä siihen, että istun olohuoneen lattialla servettipaketti toisessa ja suklaapala toisessa kädessä miettien, miksi päätin tehdä kaiken itse. Mutta …
En ole valmis. Enkä taida olla kovin valmis vielä hetkeen. Ylioppilasjuhlat lähestyvät, ja toisaalta olen super innoissani. Kuohuviinit on jo hankittu, juhlatila varattu, kahvit porisevat tulevassa mielessä ja kakku on tilattu. Voi kun ne riittäisi! Kaiken juhlallisuuden keskellä täällä on yksi äiti, joka selaa edelleen kaikkia Suomen verkkokauppoja etsien juhlamekkoa, jota ei taida olla olemassa. …
Ensi syksynä meidän pienin erityinen poitsu astuu koulumaailmaan. Meidän tyyppi kun ei vielä itse kävele, ei puhu eikä viito, niin hieman pelottaa tämä muutos. Eihän nämä haasteet hänen menoaan hidasta, mutta ainahan sitä itse miettii, miten uudet aikuiset osaavat tulkita hänen maailmaansa. Voin rehellisesti sanoa, että jännittää – tai on jännittänyt tähän asti. Etukäteen olen …
Koin yhtenä aamuna yllättävän kohtaamisen, joka avasi silmäni. Normaalisti arkiaamut ovat silkkaa selviytymistä. Arki rullaa omalla painollaan: lapset valmiiksi, vaatteet päälle ja ulos ovesta sekä ihan oma aamushow meidän pienimmän erityisen kanssa. Välillä en edes muista, mihin vuodenaikaan eletään. Ajatukset kiertävät rutiinien kehässä ja katse suuntautuu enemmän seuraavaan tehtävään kuin siihen, mitä juuri nyt tapahtuu. …
Olen ollut hiljaa. Oikeastaan täysin hiljaa, ainakin kirjoittamisen suhteen. Tähän ei ole liittynyt mitään suurta draamaa, ei varsinaisia kriisejä tai suuria mullistuksia. On ollut vain hiljaisuus. Sellainen hiljaisuus, joka tuntuu ensin levolta, mutta venyessään alkaa painaa. Jos olen rehellinen, minulla on ollut pieni (tai ei niin pieni) sisältöähky. Kaikki on tuntunut vähän liialta: jatkuvat sisältövirrat, …
Joskus elämässä on niitä päiviä, kun kaikki suunnitelmat menevät uusiksi. Ehkä olet odottanut jotakin innolla, mutta sitten lapsi sairastuu, auto ei käynnisty tai sää päättää, ettei tänään lähdetäkään ulos. Voi olla, että kalenteriin merkitty työprojekti peruuntuu tai pitkään suunniteltu tapaaminen siirtyy. Ensimmäinen reaktio saattaa olla harmistus, ehkä jopa pieni kiukku. “No niin, taas tämä meni …
Hiihtoloma on täällä – mutta mitä tehdä lomalla kotona, kun lapset ovat eri-ikäisiä ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat?
Viikonlopun koittaessa jälleen päätin. Nyt vaan ollaan. Ei kiirettä, ei aikatauluja, ei sitä jatkuvaa kelloon vilkuilua ja “kohta pitäisi”-mietintää. Olihan ystävänpäivä ja perjantai – täydellinen syy pysähtyä ja herkutella perheen kanssa. Suunnitelma oli yksinkertainen: 1. Herkkuja – kaikkea sellaista, mitä normaalisti muka vältellään. Suklaata, sipsejä ja jäätelöä. 2. Elokuva – koko perhe sohvalla ja joku …
Aamulla kello soi taas ihan liian aikaisin. Kahvi tippuu hitaasti, ja samalla yritän pukea itseni ja lapseni, etsien kadonnutta lapasta, joka onkin syöty rikki taas eilen vaikka juuri sen parsin kasaan.. Ja sukkiakaan ei löydy mistään. Ja pyykitkin ovat vielä märkiä, ja pojalle pitäisi keksiä vaatetta hoitoon. Ja toinen nukkuu melkein pommiin kun pitäisi lähteä …
Jotkut vaivaavat taikinoita rakkaudella ja höpisevät gluteeniverkoista. Minä kävelen kauppaan ja nappaan hyllystä valmiit pullat ja kakkupohjat. Koska jos herkkuja saa ilman sotkua ja stressiä, niin miksi en käyttäisi oikoreittiä? Laskiaispullat 15 minuutissa – kyllä, kiitos! Kun tajusin laskiaisen lähestyvän ja ajatus kermaa pursuavista, lämpimistä pullista porautui aivoihini, kaivoin pakastealtaasta uunivalmiit, esipaistetut Pirkka-pullat. Pellille, uuniin, …
Siinä hän seisoi, valomiekka kädessä ruskeassa kaavussa. Esikoiseni, valmiina lähtemään penkkariajelulle kaupunkia kiertämään. Hän oli valinnut asukseen Obi-Wan Kenobin – viisas jedimestari, rauhallinen ja jalat maassa. Hetken mietin, olisiko ehkä pitänyt huolestua. Oliko tämä jokin hienovarainen viesti minulle? Että tässä nyt seison, äiti, muuttumassa hitaasti viisaaksi aikuiseksi, jolla on mielipiteitä mutta ei enää sitä samaa …
Miten ihmeessä selviän tarjoiluista ilman pitopalvelua? Kevät tuo kohta mukanaan jälleen paljon ihania asioita: valoa, lämpöä, ja tietenkin.. meillä on tiedossa vanhimman lapsen ylioppilasjuhlat! Yksi asia painaa mieltäni juhliin liittyen enemmän kuin mikään muu – tarjoilut. Tai tarkemmin sanottuna, miten ihmeessä saan kokoon järkevän ja asiallisen ruokakokonaisuuden, kun kokkaustaitoni ovat parhaimmillaankin alle keskinkertaiset? Kutsulistalla on …