Ainoa paikka missä saa olla rauhassa: vessa (äitien epävirallinen pakopaikka)
Lempeämpi tapa tehdä työtä, näkyä ja elää.
Ainoa paikka missä saa olla rauhassa: vessa (äitien epävirallinen pakopaikka)
Kevät tuli. Mistä sen huomaa? No ihan ensin valosta. Ei kalenterista, ei sääennusteesta – vaan siitä hetkestä, kun huomaa ettei tarvitse sytyttää valoja keskellä päivää. Siitä, kun aamuaurinko kajastaa ikkunasta jo ennen seitsemää ja iltapäivä ei enää tunnu loputtomalta pimeydeltä ja harmaudelta. Kevät 2026 tuntuu erityiseltä. Olen miettinyt miksi. Kevään merkit Suomessa – enemmän kuin …
Oma aika ja kysymys, onko sitä tarpeeksi piinaa minuakin jatkuvasti! Voisi varmaan sanoa, etten myöskään tunne ketään ikätoveria, joka ei olisi päivitellyt sen kuuluisan oman ajan puuttumista joskus tai melkeinpä aina kun tavataan. Tuttuja väittämiä ovat ”omaa aikaa ei ole tarpeeksi” ja ”omaa aikaa ei ole ollenkaan”. Tai sitten kuuluu sanottavan, ettei parisuhteelle ole tarpeeksi …
Kun kellekään ei sovi koskaan mikään ja aina kalenterit ovat täynnä. Tuntuu että kaikki tutut juoksevat kello kaulassa elämäänsä eteenpäin ja päivät ovat aikataulutettuja ihan minuutilleen. Apua! En väitä ettei meidän arki olisi tällä hetkellä omalla tavallaan hektisempää kuin koskaan. Lasten iät ovat 18-, 13- ja 6-vuotta, joten joka suuntaan on heidän kanssaan menemistä. Siltikin …
Pitäisi kai olla helpottunut ja iloinen fiilis siitä kun on perjantai, varsinkin eilisen pyhäpäivän jälkeen. Viikon piti tavallaan olla jälleen helpompi, työmäärältään pienempi ja rennompi kuten kai edellisenkin viikon arkipyhineen. Meillä eletään toisaalta innoissaan viisukuplassa, odottaen ja fiilistellen huomisen tulevaa Euroviisujen finaalia mutta vaakakupissa painaa huonosti nukutut yöt ja se kun tiedätkö, koko ajan on …
Miten se arki onkin muotoutunut elämässä sellaiseksi, että näin ”vanhempana” tai nuoruuden ohituksen jälkeen alkaa tuntua siltä, kuin olisi jossakin samassa päivässä joka vaan loopilla toistaa itseään?